”IKÄVÄ OLI OLLUT KYLLÄ TYÖKAVEREITA, NAURUA JA HÖPÖTYSTÄ”: Koronarajoitusten vaikutuksia työhyvinvointiin asiantuntijatyössä

Opinnäytetyön tavoite oli selvittää asiantuntijoiden työhyvinvointiin vaikuttavia te-kijöitä koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan aikana, jolloin heidän oli työs-kenneltävä etänä. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, mitkä tekijät rasittivat tai vastaavasti tukivat työhyvinvointia etätyössä. Tutkimuskohteena olivat Liikenne- ja viestintäviraston Autoilijat-osaamisalueen verotus-yksikön asiantuntijat. Tutki-musmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää jonka aineistonkeruumenetelmänä käytettiin eläytymismenetelmää kehyskerto-mustapaa käyttäen. Tutkimukseen osallistui viisi vastaajaa, ja kerättyihin tarinoi-hin käytettiin temaattista laadullista analysointitapaa. Teoriaosiossa perehdyttiin asiantuntijoiden työympäristöön, virastoon ja asian-tuntijoiden keskeisimpiin työtehtäviin sekä osastolla suoritettuun fiilismittariky-selyn vastauksiin. Lisäksi annettiin kuvaus Suomen hallituksen julistamasta poik-keustilasta sekä poikkeustilan vaikutuksista työhyvinvointiin. Tarkastelussa oli myös työhyvinvoinnin määritelmä sekä työhyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavat tekijät, että työstä palautuminen osana sitä. Teoriaosan lopussa oli tarkastelussa asiantuntijoiden työssä vaadittu itseohjautuvuuden taito sekä itsensä johtaminen. Tutkimuksen tuloksissa työhyvinvointia rasittavina tekijöinä tulivat esiin muun mu-assa oman hyvinvoinnin laiminlyönti, kuten hyötyliikunnan puuttuminen ja työer-gonomian laiminlyönti. Lisäksi ilmi tulleita seikkoja olivat uupuminen liian suuren työtaakan alle, pettymys itseen työntekijänä, unettomuus, lihominen, itsekontrol-lin heikkeneminen päihteiden käytön suhteen sekä ikävä kollegoiden kanssa ja-ettua huumoria. Työhyvinvointia tukevia tekijöitä olivat toimivat etäyhteydet hyvät kollegiaaliset suhteet. Työtä tehtiin oman vireystason mukaan ja sitä tauotettiin perheen tarpeiden ja oman jaksamisen mukaan. Työ ja perhe-elämän yhteenso-vittaminen sujui harmonisesti ja vapaa-aikaa vietettiin perheen kanssa ja luonnon parissa. Itsensä johtamisen taito tai sen puute vaikutti olennaisesti työhyvinvoin-tiin ja kokemukseen omasta hyvinvoinnista.The aim of the thesis was to find out the factors influencing the well-being of employees during the state of emergency caused by the coronavirus while they were instructed to remote working. The aim of the study was to find out which factors burdened or correspondingly supported well-being of employees. The subject of research are specialists from the Services for Motorists and Taxation of the Finnish Transport and Communications Agency Traficom. The research method was qualitative with the empathy method that was used as the data col-lection method. In the study five interviewees participated and a thematic quali-tative analysis way was used for the collected stories. The theory section examined the working environment of the experts, the agency and the main tasks of the experts. In addition, a description of the state of emer-gency declared by the Finnish government and the impact of the state of emer-gency on well-being were given. The review also included a definition of well-being at work, as well as negative factors affecting well-being at work and recov-ery from work as part of it. At the end of the theory, employee’s self-direction and self-management skills needed in work were examined. In the results of the study, the factors that burdened well-being at work were the lack of self-well-being, such as the lack of physical exercise and neglect of ergo-nomics during work. In addition, the facts revealed were exhaustion under too much workload, disappointment with one’s own work, insomnia, weight gaining, diminished self-control in the use of drugs, and missing shared humor with col-leagues. The factors supporting well-being at work were good contacts with good colleagues. The work was carried out according to the level of alertness and was paused according both to the needs of the family and expert’s own coping. Work and reconciling family life went harmoniously, and leisure time was spent with the family and in nature. The ability or lack of self-management had a significant ef-fect on well-being at work and experience of expert well-being